palkkatasaarvon

Palkkatasaarvo on käsite, jota usein kutsutaan palkkatasa-arvoksi. Se tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan samaa arvoa vastaava työ ansaitsee saman palkkion. Käytännössä palkkatasaarvo pyrkii siihen, ettei palkkaeroa synny sukupuolen, etnisen taustan, iän tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, kun työtehtävät ovat samanarvoisia tai niiden arvoa voidaan määritellä vertailukelpoisesti. Eroja voi esiintyä kuitenkin objektiivisesti perustelluilla tekijöillä, kuten vastuulla, vaativuudella, ponnistuksella, työolosuhteilla tai työnteon ajalla.

Suomessa palkkatasa-arvoa edistetään lainsäädännöllä ja työmarkkinasopimuksilla. Sukupuoleen perustuvan palkkakuilun estäminen kuuluu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännön piiriin; työnantajilla on velvollisuus puuttua epäkohtiin ja tehdä palkka-arvioita. Yleisesti käytössä ovat palkka- ja tehtäväarviointijärjestelmät sekä palkkanäytäntöjen läpinävyys, joita voidaan käyttää tunnistamaan ja korjaamaan epäkohtia.

Mittareina käytetään muun muassa sukupuolten välistä palkkaeroa ja suhteellista arvoa vertaamalla saman työn tai vastaavasti arvostettujen töiden palkkoja. Tekijöihin vaikuttavat muun muassa ammattien eriytyminen, osa-aikatyö, urakehitys ja työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät.

Toimenpiteinä ovat läpinäkyvyys, säännölliset palkkakatselmukset, objektiiviseen työnarvioon perustuvat palkkausjärjestelmät sekä ohjeistukset ja riitojenratkaisupolut. Vaikka palkkatasa-arvon saavuttaminen on jatkuva prosessi ja kohtaa käytännön haasteita, määräaikaiset ja pysyvät toimenpiteet voivat kaventaa palkkaeroja.