pakkauskaasua

Pakkauskaasua tarkoitetaan pakkausten yhteydessä käytettyja kaasuja, joilla korvataan osa ilmaa ja luodaan muokattu ilmakehä tuotteen ympärille. Tavoitteena on hidastaa hapettumista, vähentää mikrobien kasvua sekä säilyttää tuotteen ulkonäkö, koostumus ja maku pidempään.

Yleisimmät pakkauskaasut elintarviketeollisuudessa ovat typpi (N2) sekä hiilidioksidi (CO2), sekä näiden seokset. Typpeä käytetään inerttinä täytekaasuna tyhjiö- tai normaalipakkauksessa. Hiilidioksidi vaikuttaa mikrobien kasvuun ja voi auttaa säilyttämään kosteutta sekä rakennetta. Usein käytetty suhde riippuu tuotteen ominaisuuksista, esimerkiksi CO2:n osuus voi vaihdella muutamista prosenttiluvuista aina noin viiteen kymmeneen prosenttiin; loput tilasta täytetään typellä. MAP eli modified atmosphere packaging on yleinen tekniikka, jossa pakkauksessa on kontrolloitu kaasuseos ja usein käytetään kestävää kalvoja.

Hyödyt ja rajoitteet: Pakkauskaasut pidentävät säilyvyysaikaa, estävät hapettumista ja värimuutoksia sekä vähentävät mikrobikasvua. Joissain tapauksissa korkea CO2-pitoisuus voi vaikuttaa makuun, rakenteeseen tai aromiinsa tuotekohtaisesti; sopiva kaasuseos valitaan aina tuotteen mukaan. Turvallisuus- ja säädösten näkökulmasta kaasujen käyttö on yleisesti turvallista, mutta työtiloissa on huolehdittava ilmanvaihdosta ja kaasujen hallinnasta, sillä tukehtumisriskin vuoksi varotoimet ovat tärkeitä. Kaasukäyttöä säätelevät elintarviketurvallisuus- ja pakkausstandardit sekä toimialakohtaiset suositukset.