osuuskuntien

Osuuskunnat ovat jäsenten omistamia ja hallinnoimia taloudellisia yhteisöjä, joiden toiminnan päämääränä on jäsenten taloudellinen ja yhteinen etu. Niissä päätöksenteko perustuu demokraattisiin periaatteisiin: jokaisella jäsenellä on yleensä yksi ääni riippumatta sijoitetun pääoman määrästä. Jäsenet osallistuvat sekä päätöksentekoon että käytännön toimintaan ja voivat voimaantua hallituksen tai muun toimielimen valvontaan.

Pääoma muodostuu jäsenten osuuksista ja osuuksista kertynyttä pääomaa sekä mahdollisista lisäosuuksista. Ylijäämä eli tilikauden voitto jaetaan jäsenten käytön mukaan sekä tarvittaessa käytetään investointeihin tai kasvatetaan osuuspääomaa. Palautukset voivat vaihdella osuuksien käyttökertojen mukaan, mikä heijastaa jäsenen panosta osuuskunnan toimintaan.

Osuuskuntia on monenlaisia: kuluttajaosuuskuntia, jotka hankkivat ja myyvät tavaroita jäsenilleen edullisesti; tuottaja- tai tuotanto-osuuskuntia, joissa jäsenet yhdistävät voimansa tuotannossa ja markkinoinnissa; sekä palvelu- ja maa- sekä metsätalousosuuskuntia, kuten maatalouden ja elintarviketeollisuuden alalla toimivia. Osuuskuntien toimintaa säätelee osuuskuntalaki sekä osuuskuntien omat säännöt; yleinen tavoite on jäsenten taloudellisen aseman parantaminen sekä paikallisen ja yhteisöllisen talouden tukeminen.

Historian juuret ovat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuun useissa maissa, mukaan lukien Pohjoismaat, joissa demokraattiset ja yhteisölliset periaatteet ovat olleet keskeisiä. Nykyään osuuskunnat toimivat laajasti eri toimialoilla ja voivat tarjota kestävän yhdyskäytävän sekä taloudellista turvaa jäsenilleen.

---