ostohinnat

Ostohinta on taloudellinen termi, jolla tarkoitetaan sitä rahasummaa, jonka yritys maksaa hankkiakseen tavaran tai palvelun. Ostohinta muodostaa varaston kustannusperustan ja toimii keskeisenä lähtökohtana kustannuslaskennassa.

Tyypillisesti ostohintaan sisältyy hankintahinta sekä hankintaan liittyvät suorakuljetus- ja vakuutuskulut, mahdolliset tullit ja muut välittömät kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tuotteen saamiseksi käyttöön. Ostohinnasta vähennetään kuitenkin myönnetyt alennukset, hyvitykset ja palautukset. Arvonlisävero (alv) ei yleensä sisälly ostohintaan, koska se on usein vähennettävissä verotuksessa.

Käytännössä ostohinta vaikuttaa varaston arvonmäärittämiseen ja kustannuslaskentaan. Kirjanpidossa varaston arvo voidaan määrittää eri laskentamenetelmilla, kuten FIFO (ensiksi sisään, ensimmäiseksi ulos), LIFO (viimeksi sisään, ensimmäeksi ulos) tai ympärikustannus (keskihinta). Ostohintaa voidaan oikaista esimerkiksi alennuksilla, palautuksilla sekä mahdollisten ostoprosessiin liittyvien epävarmuuksien varauksilla. Ostohinta eroaa myyntihinnasta, joka on hinta, jolla yritys myy tavaran.

Kriittisiä huomioita ovat sekä laskentamenetelmien vaikutus varaston arvoon että verotukselliset näkökulmat. Suomessa ja kansainvälisillä IFRS-Standardeilla ostohinta määrittää varaston kustannusarvon ja sen kautta yrityksen tulosta sekä kannattavuutta. Ostohinnan käsittely vaihtelee kuitenkin hankinnan luonteen ja tilinpäätösstandardien mukaan.