optiotyypin

Optiotyypin (optotype) tarkoittaa visuaalisen näön tutkimuksessa käytettävää symbolia tai symbolisarjaa, jolla mitataan näön terävyyttä. Optiotyypit voivat olla kirjaimia, numeroita, Landolt C -reiän ympäröimiä aukkoja, Tumbling E -symbolia, Lea-kuvioita tai muita kuvia. Testin tarkoituksena on tunnistaa pienimmän symbolin ryhmä, jonka tutkittava kykenee erottamaan riittävän hyvin; symbolin koko ja testietäisyys määrittävät tuloksen.

Testauksessa käytetään useita standardeja. Yleisimpiä ovat Snellen-tyyppiset taulut (kirjaimet) sekä logMAR-taulukot, joissa kirjainten koko pienenee tietyin askelin. LogMAR-asteikko on lineaarinen, ja tulokset esitetään yleisesti 6/6 (20/20) tai 1,0 desimaalina. Eri optotyyppejä käytetään muun muassa Landolt C -renkaiden, Tumbling E:n sekä Lea-symbolien muodossa, mikä mahdollistaa sekä aikuisille että lapsille suunnatun näöntarkastuksen.

Historia: optotyypin ja näöntarkkuuden standardin juuret ovat 1800-luvulla, jolloin Hermann Snellen kehitti ensimmäisen laajan standardin. 1970-luvulla Bailey ja Lovie kehittivät logMAR-asteikon, joka yleistyi kliinisessä tutkimuksessa ja tutkimusvaiheissa.

Käyttö: optotyyppejä käytetään optometristien ja ophthalmologien vastaanotoilla sekä näöntutkimuksissa ja seurantatutkimuksissa. Rajoitteina ovat esimerkiksi kieli- ja literacya tarkkaavien tehtävien vaikutus sekä lasten tarvitsema erityinen optotyypin sarja.