optimointipasseja

Optimointipasseja ovat käännösohjelman optimointivaiheessa suoritettavia muunnoksia tai analyysitoimintoja, joiden tavoitteena on parantaa ohjelman suorituskykyä, pienentää koodin kokoa tai parantaa energiatehokkuutta. Ne vaikuttavat ohjelman väliseen esitykseen (IR) tai suoraan kohdekielen tasolla, ja ne voivat olla sekä analyysipasseja että muuntopasseja. Passien toteutus ja tulokset riippuvat toisistaan ja ne on suunniteltu toimimaan yhdessä pass managerin ohjaamana kokonaisuutena.

Passien järjestys ja yhteensopivuus ovat tärkeitä: optimointien oikea valinta sekä riittävä lukumäärä riippuu kohdejärjestelmästä ja kääntäjän toteutuksesta. Usein passit suoritetaan useiden kierrosten kautta, jolloin varsinainen parannus saavutetaan vasta useassa vaiheessa.

Yleisimmät optimointipasseja ovat esimerkiksi vakioarvojen propagointi ja laskujen kokoaminen, kuolleen koodin poisto, kopioiden propagointi, yhteisten alimerkkien eliminointi, silmukan invariantin koodin siirtäminen ulos silmukasta, silmukan purkaminen ja funktion inline-kääntäminen. Lisäksi voidaan tehdä vahvistuksia, vahvempi algebrallinen yksinkertaistaminen sekä rekisterinhallintaan liittyviä muokkauksia. Passien tarkka koostumus riippuu kääntäjästä ja käytettävissä olevista resursseista.

Optimointitasot kuten -O1, -O2 ja -O3 määrittelevät, millaisia passeja käytetään ja kuinka aggressiivisesti ne suoritetaan. Laajempien optimointien tavoite on usein parempi suorituskyky, mutta ne voivat lisätä käännösaikaa ja tehdä debuggauksesta monimutkaisempaa. Joillakin kääntäjillä on myös kohde-arkkitehtuurikohtaisia optimointeja, jotka on suunnattu tiettyä arkkitehtuuria varten.