oppimisnopeudet

Oppimisnopeudet tarkoittavat yksilön kykyä omaksua uutta tietoa tai taitoja suhteellisen nopeasti. Ne kuvaavat, kuinka nopeasti henkilö etenee alkeista kohti sujuvaa suorituskykyä, ja ne voivat vaihdella eri tehtävien ja oppimissisältöjen mukaan. Yksilölliset oppimisnopeudet syntyvät sekä kognitiivisista ominaisuuksista, kuten työmuistista ja tarkkaavaisuudesta, että aiemmasta osaamisesta, motivaatiosta sekä käsitteellisestä rakenteesta. Myös opetusmenetelmillä, tehtävien vaativuudella, kontekstilla ja palautteen laadulla on merkittävä rooli.

Tutkimuksessa oppimisnopeudet kuvataan usein oppimis- tai suorituskykykäyrinä. Alustava parannus tapahtuu usein nopeasti, minkä jälkeen kehitys voi hidastua. Monet mallit perustuvat harjoittelun lakiin (power law of practice) tai muuhun eksponentiaaliseen/muuttuvaan oppimiskäyrään. Oppimisnopeuteen vaikuttavat sekä tehtävän haastavuus ja vaadittu osaamisen taso että palautteen saatavuus ja harjoittelun laatu.

Muun muassa mittaamisen ja sovellusten kannalta oppimisnopeutta voidaan arvioida aikaisilla suorituksilla, virheiden määrällä tai kriteerin saavuttamisen ajalla. Käytännössä oppimisnopeutta voidaan tukea hajautetulla toistolla, systemaattisella palautteella, eksplisiittisillä opetusstrategioilla sekä adaptiivisilla oppimisympäristöillä, jotka mukautuvat kunkin oppijan tahdin mukaan. On tärkeää huomata, että oppimisnopeus ei ole muuttumaton; se muuttuu ajassa harjoittelun laadun, mielekkyyden ja motivaation vaikuttaessa.