oppimiskeskeisyyttä

Oppimiskeskeisyys tarkoittaa pedagogista lähestymistapaa, jossa oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa keskitytään oppijan aktiiviseen osallistumiseen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja merkitykselliseen, kontekstiin sidottuun oppimiseen. Sen tarkoituksena on tukea oppijan omaksumista ja kehittymistä enemmän kuin pelkkää tiedon siirtämistä opettajalta oppilaalle.

Teoreettinen tausta nojaa konstruktivismiin sekä sosiaalisen oppimisen ja humanististen periaatteiden vaikutteisiin. Konstruktivismin mukaan oppiminen rakentuu aiemman tiedon päälle, ja uuden ymmärryksen syntyyn vaikuttavat oppijan oma aktiivisuus sekä vuorovaikutus. Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke sekä muut sosiaaliset tukirakenteet korostavat tukea oppijan kehityksessä. Itsemääräämisen ja motivaation arvoja pidetään keskeisinä.

Keskeisiä käytäntöjä ovat aktiivinen oppiminen, tutkimuksellisuus, ongelmalähtöinen ja projektioppiminen sekä yhteistyöhön perustuva työskentely. Oppimistavoitteet voivat olla valinnaisia tai räätälöityjä, ja oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia valita tehtäviä sekä määritellä omia oppimispolkujaan. Arvioinnissa painotetaan sekä prosessia että lopputulosta sekä itsearviointia ja jatkuvaa palautetta. Teknologiaa käytetään tukemaan tiedonhakua, yhteistyötä sekä itseohjautuvaa oppimista.

Haasteina ovat opettajan ammatillinen tuki ja aikaa vievä suunnittelu, resurssien riittävyys sekä tarpeet huomioiva ja tasapainoinen oppimisen ohjaus. Lisäksi oppimiskeskeisyyden onnistuminen riippuu sekä oppilaiden että opettajien valmiuksista ja koulun kulttuurista sekä soveltuvuudesta standardien ja arvioinnin vaatimuksiin.