oikeaoppisuus

Oikeaoppisuus on käsite, joka viittaa uskonnollisesti tai opillisesti määriteltyyn oikeaan uskoon tai opetukseen. Sanaa käytetään kuvaamaan sitä, että tietty yhteisö, lait, kirkko tai liike katsoo omaksuneensa tai julistavansa oikean opin ja että poikkeamat katsotaan virheiksi. Etymologisesti nimi muodostuu sanoista oikea (correct) ja oppi (opetus, doktriini), sekä -isuus-ile, joka tekee siitä substantiivin.

Käyttöyhteydet ovat moninaiset. Religioisessa kontekstissa oikeaoppisuus viittaa usein kirkolliseen opilliseen lineaarisuuteen, tunnustuksiin ja katekismuksiin, jotka ohjaavat uskonkäsityksiä ja käytäntöjä. Eri uskonnot voivat puhua omasta oikeaoppisuudestaan, joskus nimetyn kirkko- tai yhteisöarkkitehtuurin mukaisesti. Laajemmassa merkityksessä oikeaoppisuus tarkoittaa myös yleisesti sitä, että jokin ryhmä tai liike pitää tiettyä tulkintaa ainoana oikeana ja noudattaa sitä johdonmukaisesti.

Käyttö kielessä ei ole pelkästään neutraalia kuvausta; sana voi esiintyä kriittisesti viittaamassa dogmaattisuuteen, jäykkyyteen tai poikkeuksien torjumiseen. Se voi olla sekä kuvaileva että poleeminen termi, riippuen kontekstista ja tavoitteesta: kuvaamaan vakiintuneita oppeja tai kritisoimaan sitä, että erilaisia näkemyksiä ei hyväksytä.

Oikeaoppisuus on yleiskielinen käsite, jolla on sekä uskonnollinen että kulttuurinen resonanssi. Sen lähihyödyntämät voivat vaihdella yhteisöittäin ja ajanjaksoittain.