ohjelmistokehikko

Ohjelmistokehikko (engl. software framework) on uudelleenkäytettävä, osittain valmis ohjelmistokomponenttien kokoelma ja rakenne, joka tarjoaa standardoidun tavan rakentaa sovelluksia tietyllä alueella. Kehikko sisältää kirjastoja, rajapintoja, apufunktioita ja usein ajonaikaisen ympäristön sekä suunnittelumalleja, jotka ohjaavat sovelluksen arkkitehtuuria ja kehitysprosessia.

Tarkoituksena on vähentää toistuvan työn määrää, yhdenmukaistaa koodia ja nopeuttaa kehitystä tarjoamalla valmiita ratkaisuja yleisiin ongelmiin, kuten tietokantayhteyksiin, käyttöliittymään, autentikointiin ja reititykseen. Kehikot voivat olla domain-spesifisiä (esim. web-kehykset) tai yleiskäyttöisiä ja ne vaihtelevat laajuudeltaan kevyistä kirjastoista raskaisiin, paljon konventioita sisältäviin ympäristöihin.

Keskeisiä piirteitä ovat laajennettavuus, inversio–ohjaus (IoC) tai kutsujarunko (callback) -mekanismit sekä selkeät rajapinnat. Edut sisältävät nopeamman kehityksen, paremman ylläpidettävyyden ja yhteisten käytäntöjen edistämisen. Haittoja voivat olla riippuvuus tiettyyn kehikkoon, oppimiskynnys, tarpeeton monimutkaisuus ja päivitysongelmat.

Tunnettuja esimerkkejä ovat Spring ja .NET, Django ja Ruby on Rails web-kehyksinä sekä Angular ja React käyttöliittymäkehityksessä. Kehikoiden valinta perustuu sovelluksen vaatimuksiin, tiimin osaamiseen ja ekosysteemin tukeen.