nesteytyksestä

Nesteytys tarkoittaa kehon nestetasapainon ylläpitämistä: veden saannin, nesteiden jakautumisen kudoksissa sekä nesteiden poistumisen säätelyn kokonaisuutta. Oikea nesteytys tukee solujen toimintaa, veren tilavuutta, lämpötilan säätelyä sekä aineiden kuljetusta elimistössä. Nestetasapainon ylläpitoon vaikuttavat sekä veden saanti että erittyminen virtsan, hikoilun, ulosten ja keuhkojen kautta.

Nesteytyksen säätelyyn osallistuvat myös aivot ja munuaiset. Janoisuus on kehon signaali veden tarpeesta, ja antidiureettinen hormoni sekä reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä säätelevät munuaisten veden uudelleenimeytymistä. Lämpötilan kohoaminen, liikunta, saunominen ja sairaudet voivat lisätä vedenmenetystä ja lisätä nesteytyksen tarvetta.

Nesteen lähteet ja tarve vaihtelevat yksilöllisesti. Suositeltu päivittäinen veden saanti aikuisille on noin 2–3 litraa, mutta määrä riippuu iästä, ilmastosta, fyysisestä rasituksesta ja kolesterolin kaltaisista tekijöistä. Ruoka antaa myös vettä, erityisesti hedelmät ja vihannekset. Urheilussa tai pitkien rasitusten aikana voidaan tarvita elektrolyytti- ja sokeripitoisia juomia sekä riittävästi natriumia.

Dehydraatio tarkoittaa veden puutetta ja voi heikentää kognitiivisia ja fyysisiä suorituksia sekä aiheuttaa kuumaa-hikoilua, suun kuivumista, virtsan tummaa väriä ja huimausta. Liiallinen veden nauttiminen ilman suolaa voi johtaa hyponatreemiaan. Nesteytys on tärkeä osa terveyden ylläpitoa, erityisesti lapsilla, vanhuksilla sekä sairauksien yhteydessä.

Käytännön ohjeissa kannattaa kuunnella kehoa sekäthätäänen tarpeita, juoda säännöllisesti ja valita veden ohella elektrolyyttipitoisia juomia tarvittaessa.