nestemäisyys

Nestemäisyys, suomeksi "liquidness" tai "fluidity", on fysikaalinen ominaisuus, joka kuvaa aineen kykyä muuttaa muotoaan ilman merkittävää vastusta. Nestemäinen aine ottaa astiansa muodon, mutta sen tilavuus pysyy muuttumattomana. Tämä eroaa kiinteistä aineista, joilla on määritelty muoto ja tilavuus, sekä kaasuista, jotka täyttävät koko tilavuuden, johon ne on suljettu.

Nestemäisyyden keskeinen ominaisuus on sen virtaavuus. Tämä johtuu siitä, että nestemäisen aineen molekyylit ovat lähempänä toisiaan kuin kaasussa, mutta niillä on riittävästi liike-energiaa liukua toistensa ohi. Viskoositeetti on mittari, joka kuvaa nesteen sisäistä kitkaa eli sen virtaavuuden vastustusta. Korkean viskoositeetin nesteet, kuten hunaja, virtaavat hitaasti, kun taas matalan viskoositeetin nesteet, kuten vesi, virtaavat helposti.

Pintajännitys on toinen nestemäisyyteen liittyvä ilmiö, joka saa nesteen pinnan käyttäytymään kuin ohut, joustava kalvo. Tämä ilmiö selittää esimerkiksi sen, miksi pienet hyönteiset voivat kävellä veden pinnalla tai miksi vesipisarat ovat pyöreitä. Nestemäisyys on olennainen osa monia luonnonilmiöitä, kuten sään muodostumista, jokien virtausta ja elämän ylläpitämistä maapallolla. Monissa teollisissa prosesseissa nesteiden ominaisuuksia hyödynnetään laajasti.