nationalistit

Nationalistit ovat yksilöitä tai ryhmiä, jotka korostavat kansallista identiteettiä, kulttuuria ja suvereniteettia. He näkevät kansakunnan etujen edellyttävän vahvaa yhteisyyttä, itsemääräämiskykyä sekä usein perinteisten arvojen ja kielten säilyttämistä. Nationalismiin liittyy usein sekä poliittinen että kulttuurillinen ulottuvuus: se voi pyrkiä vahvistamaan kansallista yhtenäisyyttä, turvallisuutta ja taloudellista itsemääräämistä, toisinaan rajoittaen maahanmuuttoa tai monikulttuurisuutta.

Kansallinen identiteetti voi rakentua eri perustein. Civic nationalism (kansalaisnationalismi) painottaa yhteisiä lakeja, oikeuksia ja kansalaisuuden käsitettä riippumatta taustasta. Ethnic nationalism (etninen nationalism) puolestaan perustuu syntyperään, kieleen tai kulttuurisiin juuriin. Eri traditioissa nationalismin muotoja arvioidaan joko yhdistäväksi voimaksi tai ekskluudiksi, mikä voi vaikuttaa vähemmistöjen asemaan ja monikulttuurisuuteen.

Historiaan liittyen nationalismi on ollut tärkeä voima modernien valtioiden synnyssä ja kansallisessa heräämisessä 1800-luvulla sekä myöhemmin kansakuntien itsenäistymisprosesseissa. Kansallisuusaatteet ovat löytäneet ilmausta sekä demokraattisissa että autoritaarisissa yhteyksissä, ja niillä on ollut sekä integraatiota vahvistavia että eriarvoisuutta lietsovia vaikutuksia.

Nykykontekstissa nationalistit voivat viitata sekä akateemisiin ja poliittisiin liikkeisiin että yksilöihin, jotka korostavat kansallista etua, usein maahanmuuttoon, turvallisuuteen tai kulttuuriseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Kritiikki kohdistuu usein siihen, miten nationalismi voi vaikuttaa vähemmistöihin, lokaliteettiin ja monikulttuurisuuteen. See also: nationalism, patriotismi, kulttuurinen identiteetti, suvereniteetti.