narratiivistamiseen

Narratiivistaminen on prosessi, jossa ilmiöistä tai tapahtumista rakennetaan tarinallinen selonteko. Termi koostuu sanoista narratiivi ('tarina') ja -istaminen, joka viittaa tekemiseen tai muuttamiseen. Narratiivistamista tarkastellaan muun muassa kulttuurintutkimuksessa, mediakulttuurissa, historiantutuksessa sekä organisaatio- ja politiikkaviestinnässä.

Se voi käsittää tapahtumien valikoimista, aikajärjestyksen määrittämisen, syy-seuraussuhteiden rakentamisen sekä kielellisten keinojen, näkökulman ja tarkoitusperien valinnan. Narratiivistaminen auttaa tekemään monimutkaisista ilmiöistä ymmärrettäviä ja muistettavia, ja se voi vahvistaa identiteettejä sekä yhteisöllistä ymmärrystä.

Samalla narratiivistaminen voi johtaa yksinkertaistuksiin ja faktuaalisen tarkkuuden heikkenemiseen, kun tapahtumia tulkitaan tietyn tarinan tai agendan kautta. Siksi sen kriittinen tarkastelu kiinnittyy erityisesti lähdekritiikkiin, kontekstiin ja edustavuuteen.

Tutkimuksessa ja käytännöissä narratiivistamista analysoidaan esimerkiksi narratiivianalyysin, kertomusten rakenteiden ja kielenkäytön kautta. Keskeisiä käsitteitä ovat tarinan rakenne, kuvailu, narratiivinen asema sekä diskursiivinen voima, jolla kertomuksilla on kyky muuttaa havaintoja ja kokemuksia.

---