näytteenvalmistelussa

Näytteenvalmistelu viittaa prosessiin, jossa otettava näyte muokataan analyysiä varten sopivaksi. Tämä on usein välttämätön vaihe ennen kuin näytettä voidaan tutkia esimerkiksi kemiallisilla, biologisilla tai fysikaalisilla menetelmillä. Näytteenvalmistelun tavoitteena on varmistaa, että analyysi on tarkka, luotettava ja toistettavissa.

Eri analyysimenetelmät vaativat erilaisia näytteenvalmistelutekniikoita. Yleisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi näytteen hienontaminen, liottaminen, sentrifugointi, suodatus, uutto, tiivistäminen tai puhdistaminen. Esimerkiksi kiinteästä aineesta tehtävässä analyysissä näyte saatetaan murskata ja jauhaa ennen kuin siitä otetaan pieni osa analyysiin. Nestemäisissä näytteissä voidaan poistaa kiinteitä hiukkasia suodattamalla tai sentrifugoimalla.

Näytteenvalmistelu voi myös sisältää näytteen laimentamisen tai väkevöittämisen, jotta analyysilaite pystyy havaitsemaan tutkittavan aineen sopivalla pitoisuusalueella. Joissakin tapauksissa näytteeseen saatetaan lisätä kemiallisia reagensseja, jotka muuttavat tutkittavan aineen muotoon, joka on helpompi analysoida tai joka parantaa analyysin herkkyyttä tai selektiivisyyttä.

Huolellinen ja oikein toteutettu näytteenvalmistelu on kriittinen vaihe analyysin onnistumisessa. Virheet tässä vaiheessa voivat johtaa virheellisiin analyysituloksiin, jotka puolestaan voivat aiheuttaa vääriä johtopäätöksiä tai päätöksiä. Siksi näytteenvalmistelulle on usein olemassa tarkkoja protokollia ja standardeja, joita tulee noudattaa.