myofibrilleissä

Myofibrillit ovat lihassolujen pitkittäisiä, säikeisiä proteiinirakenteita, jotka sijaitsevat sarkoplasmassa ja muodostavat toistuvia yksiköitä, sarkomeereja. Niiden kontraktiivinen toiminta perustuu aktiini- (ohut) ja myosiini- (paksu) filamenttien vuorovaikutukseen, jonka kautta liukuva supistuminen tapahtuu. Myofibrillit määrittävät lihaksen striatoituneen ulkonäön ja mahdollistavat keskeisen mekanismin lihasten liikkeelle saamiseksi.

Sarkomeeri on myofibrillin perusyksikkö. Sen rajat muodostavat Z-levyt, joiden väliin sijaisevat sekä ohut että paksu filamenttien järjestykset. I-alue sisältää ohuiden filamenttien alueita, A-alue sisältää paksut myosiinifilamentit, ja H-alue on A-alueen keskikohta, jossa ei ole ohuita filamentteja. Z-levyjen ylä- ja alapuolella olevat rakenneosat pitävät sarkomeerit järjestyksessä, ja M-viiva kulkee niiden keskellä. Filamenttien järjestäytyminen antaa tyypillisen striated-ulkonäön.

Kontraktio tapahtuu liukuvan filamenttimallin mukaan: myosiinipäät kiinnittyvät aktiiniin, muodostavat saranakävelyn ja lyhentävät sarkomeeria. ATP:n hydrolyysi tuottaa voimaa, ja päiden irrottaminen seuraa ADP:stä ja Pi:stä vapautumisen jälkeen. Kalciumionien vapautuminen sarkoplasmisesta retiikulista (SR) ja niiden sitoutuminen troponiin C:hen muuttaa tropomysiinin asennon, paljastaen aktiinmontaa kuljetuskohtia ja säädellen supistumista.

Säätely- ja rakenteelliset proteiinit, kuten titin, nebulin ja alfa-aktiniini, auttavat ylläpitämään filamenttien pituutta, elastisuutta ja kokonaisuutta liikkeessä. Myofibrillit ovat olennainen osa sekä skeletaarista että cardiac-lihasta, ja niiden toiminta yhdistää solutasolla tapahtuvan kontraktion kokonaiskehitykseen ja kehon liikkeisiin.