muodonmuutuvat

Muodonmuuttuvat ovat sanoja, joiden muoto muuttuu ilmentääkseen kieliopillisia kategorioita. Tämä tarkoittaa, että muodonmuutoksilla ilmaistaan esimerkiksi kieliopin suhteita kuten tapa, aikamuoto, persoona, luku sekä sijamuodot tai kongruenssi adjektiivien ja muiden sanojen kanssa. Muodonmuuttuvia sanoja vastakohtana ovat muutoset, jotka pysyvät samalla muodollisesti riippumatta kieliopillisista suhteista.

Muodonmuuttuvuuteen vaikuttavat erityisesti sanatyyppien sisäiset morphologiset järjestelmät ja kielityyppien morfologinen rakenne. Yleisesti muodonmuuttuvat sanat kuuluvat taivutus-ja taivutussysteemeihin: nimeä voidaan taivuttaa sijamuodoilla ja lukumuutoksilla, verbejä taivutetaan aikamuodoilla, moduksilla ja persoonilla, sekä adjektiivit voivat sopeutua nounin ominaisuuksiin. Joissakin kielissä muodonmuutoksia esiintyy myös sisäisinä aaltomuutoksina tai vokaalihajoituksina (graduaatiot, äännerakenteen muutokset).

Monissa kielissä muodonmuuttuvuus on järjestetty paradigmoittain: sanoilla on taivutusparsing, joka määrittää, millä pääte- tai sisämuutoksilla sana saa uuden kieliopillisen roolin. Toisaalta jotkut sanat voivat olla vähämerkityksisiä muodonmuuttuvia (invariantteja), mutta suurin osa kielissä koostuu muodonmuuttuvista sanaryhmistä. Kenttäaines kielissä muodonmuutokset ovat keskeisiä lauseen syntaksin ja semantiikan rakentamisessa, sillä ne osoittavat suhteen ilmaisun ja sen ilmaisijan välillä.

Muodonmuuttuvuutta tarkastellaan usein kielikielisellä vaihtelulla sekä yleisen morfologian ja syntaksin kontekstissa. Näin voidaan ymmärtää, miten kieli käyttää muotoa ilmaisemaan rakennetta ja merkitystä.

See also: inflection, declension, conjugation, morphosyntax, ablaut.