muistipohjaiset

Muistipohjaiset on suomalainen adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan menetelmiä, järjestelmiä tai toimintatapoja, jotka perustuvat muistissa säilytävään tietoon tai aiemmin koettuihin esimerkkeihin. Termi muodostuu sanoista muisti ja pohja, ja sitä sovelletaan sekä teknisessä että tieteellisessä kirjoittelussa. Muistipohjaiset lähestymistavat eroavat usein mallipohjaisista (model-based) ratkaisuista siten, että ne nojaavat suoraan muistivarastoon, eivätkä muodostetuun yleiseen yleiskäsitykseen tai yksittäisten sääntöjen yleistämiseen.

Käytön kontekstit ja esimerkit: tietotekniikassa muistipohjaiset menetelmät tallentavat ja hyödyntävät aiempia tapauksia tai datapisteitä. Tunnettu esimerkki on k-nearest neighbors (KNN) -menetelmä, jossa uusi havainto luokitellaan vertaamalla sitä muistissa oleviin viitekohtiin. Tällaiset järjestelmät voivat toimia ilman erillistä koulutusvaihetta ja tarjota joustavan vastauksen uusien, muistissa olevien esimerkkien perusteella. Toisaalta ne voivat vaatia paljon muistia suuria datapalvelimia varten ja niiden yleistyminen voi olla rajallista.

Kognitiivisessa tutkimuksessa muistipohjaiset mallit viittaavat ratkaisuihin, joita muodostuu muistissa olevien tapausten tai kokemusten pohjalta. Tapausperusteinen päättely (case-based reasoning) ja vastaavat lähestymistavat korostavat muistissa olevien konkreettisten esimerkkien kautta tapahtuvaa ongelmanratkaisua. Näin ollen muistipohjaiset lähestymistavat voivat olla helposti tulkittavissa ja sovellettavissa pienissä, hyvin määritellyissä kokonaisuuksissa, mutta ne saattavat olla vähemmän tehokkaita, jos luotettavaa muistia ei ole tai laajoja, monimutkaisia yleistyksiä tarvitaan.

Muistipohjaiset menetelmät ovat yleisiä sekä teknisessä että tieteellisessä kontekstissa. Niiden valinta riippuu sovelluksesta, vaaditusta nopeudesta, muistien määrästä ja tarvittavasta yleistämisestä.