muistiimmuniteetin

Muisti-immuniteetti on adaptiivisen immuunijärjestelmän osa, jonka avulla elimistö muistaa aiemmat taudinaiheuttajat ja vastaa niihin nopeammin ja tehokkaammin uusintatartuntojen yhteydessä.

Muisti-immuniteetin syntyyn osallistuvat B- ja T-lymfosyytit sekä pitkäikäiset plasmasolut. Ensivasteen aikana syntyvät muisti-viritykset sekä plasmasolut, jotka voivat säilyä vuosia. Muisti B -solut voivat tuottaa nopeasti korkealaatuisia vasta-aineita, kun vastaava antigeeni tavataan uudelleen. Muisti T -solut muodostavat keskimuistisoluita (TCM), efektorimuistisoluita (TEM) sekä residenssimuistisoluita (TRM), jotka voivat aktivoitua nopeasti seuraavilla infektioilla.

Kun sama patogeeni kohtaa immuunijärjestelmän uudelleen, sekundaarinen vaste on nopea ja voimakas: vasta-aineiden tasot nousevat nopeasti ja immuunivaste auttaa rajoittamaan taudin leviämistä jo varhaisessa vaiheessa. Muisti voi säilyä vuosia tai vuosikymmeniä, mutta sen voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu muun muassa iästä, ravitsemuksesta, infektiokertojen määrästä ja rokotteista.

Rokotukset hyödyntävät muisti-immuniteettia: tehokkaat rokotteet luovat muistisoluita ja pitkäikäisiä plasmasoluja, jolloin suojan kesto ja nopea vaste paranevat. Joillakin patogeeneillä antigeenit voivat muuttua, jolloin muistivaste ei tarjoa täyttä suojaa; lisäksi immuunimuistin teho voi heikentyä iän myötä sekä yksilöiden välillä on eroja vastauksissa.