moottorointi

Moottorointi tarkoittaa prosessia, jossa liikkuminen ja tuotanto siirtyvät moottoreiden varaan. Yleisesti termillä viitataan kulkuneuvojen sekä teollisten laitteiden moottorisoitumiseen, sekä laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa liikenne ja tuotanto nopeutuvat ja kapasiteetti kasvaa.

Historian näkökulmasta moottorointi on osa teollistumista. 1800-luvulla kehittyivät höyrykoneet, ja 1900-luvulla polttomoottorit sekä sähkömoottorit yleistyivät autoissa, rautateillä ja teollisuudessa. Massatuotanto ja polttoaineiden hankintamahdollisuudet kiihdyttivät liikenteen ja kaupunkien laajentumista. Moottorointi on samalla muuttanut työnjakoa, kaupunkirakennetta sekä logistiikan perusperiaatteita.

Vaikutukset ovat sekä positiivisia että haasteellisia: suurempi kulkuneuvojen ja tavaroiden liikkuvuus, talouskasvu ja uusien työpaikkojen synty, mutta myös ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä liikenneturvallisuusongelmat. Infrastruktuuri on sopeutunut moottorointiin: teiden, siltojen ja varastointitilojen laajennukset sekä suunnittelu, joka huomioi ruuhkat ja päästöt. Sääntelyyn kuuluu muun muassa päästöt, polttoaineet ja turvallisuusnormit.

Nykyään moottorointi käsittää sekä polttomoottori- että sähkö- ja hybridiajoneuvoja sekä teollisuuden ja kotitalouksien koneita. Energiaympäristön muutos kohti uusiutuvia ja akku-/hybridiratkaisuja sekä digitalisaatio ja autonominen liikenne muovaavat tulevaa liikennettä. Lisäksi kaupungit ja valtiot pyrkivät hallitsemaan päästöjä, melua ja energiankulutusta sekä kehittämään kestävää liikenneinfrastruktuuria.