monoliittien

Monoliittien käsite viittaa suurikokoisiin kivielementteihin, joita voidaan pitää sekä luonnonmassoina että ihmisen veistämien rakennelmien muodossa. Sana on johdettu kreikkalaisista sanoista monos (yksi) ja lithos (kivi). Käyttökentät kattavat geologian, arkeologian ja arkkitehtuurin.

Luonnonmonoliitit ovat yksittäisiä kallioita tai massiivisia kivilohkareita, jotka nousevat ympäröivästä maastosta erillään. Ne syntyvät geologisten prosessien, kuten eroosion, magmaattisen toiminnan tai muiden mekanismien seurauksena. Esimerkkejä ovat Uluru Australiassa ja Devils Tower Yhdysvalloissa. Usein ne ovat tieteellisen tutkimuksen tai geoturismin kohteita.

Ihmisen käsityövoimin syntyneet monoliitit ovat rakennelmia tai patsaita, jotka on veistetty tai louhittu yhdestä kivestä. Egyptin obeliskit ovat tunnettuja esimerkkejä pystysuorista, nelikulmaisista yhden kivenlohkon monumenteista. Easter Islandin moai-patsaat ovat toisenlainen muoto, joissa patsaat on veistetty yhdestä vulkaanisesta kivilohkosta ja pystytetty paikoilleen.

Kulttuurinen ja historiallinen merkitys vaihtelee; monoliiteilla on usein seremoniaalinen tai monumentaalinen rooli ja ne houkuttelevat geoturisteja. Suojelu ja säilyminen ovat yleisiä haasteita, sillä sekä luonnon että ihmisen toiminta voi heikentää näitä kohteita.