monitieteistä

Monitieteisyys tarkoittaa lähestymistapaa, jossa tutkimuksessa ja oppimisessa yhdistetään useita tieteenaloja ilmiön ymmärtämiseksi. Jokainen ala tuo mukanaan omat menetelmänsä ja näkökulmansa, eikä tavoitteena välttämättä ole luoda täysin yhtenäistä teoreettista viitekehystä. Monitieteisyys voi esiintyä rinnakkain useista aloista, mikä erottaa sen syvemmälle integraatiolle tähtäävistä lähestymistavoista.

Usein puhuttaessa erottuvat termit: interdisciplinariteetti tarkoittaa menetelmien ja teorioiden integrointia yhteiseksi lähdeasetelmaksi, transdisciplinariteetti puolestaan tuo mukaan ei-tieteenalaisia toimijoita ja pyrkii uudenlaisen, käytäntöön ja päätöksentekoon kytkeytyvän tietämisen luomiseen. Monitieteisyys toimii usein väylänä kohti näitä tavoitteita.

Hyödyt ovat laajat: parempi ongelman hahmottaminen, monipuoliset aineistot ja näkökulmat sekä kyky käsitellä monimutkaisia yhteiskunta- tai ympäristöongelmia. Haasteita ovat muun muassa koordinointi, kielen ja metodien väliset kulttuurierot, laadun ja arvioinnin järjestelmien yhteensovittaminen sekä rahoitusmallien ja julkaisukäytäntöjen erilaiset vaatimukset.

Koulutuksessa ja tutkimuksessa monitieteisiä ohjelmia tarjotaan korkeakouluissa kurssiperustaisina yhteishankkeina, keskuksina ja monitieteisinä tutkintoina. Esteinä voivat olla erilaisten akateemisten traditioiden sekä johtamis- ja hallintorakenteiden yhteensovittaminen.

Esimerkkejä monitieteisestä työstä ovat ilmasto- ja ympäristötutkimus, terveystieteen ja sosiaalitieteiden rajapinnat sekä kaupunkisuunnittelu ja data-tiede.