monikkosijamuoto

Monikkosijamuoto on suomen kielen kieliopillinen käsite, jolla tarkoitetaan sanan monikkomuotoja sekä luvun että sijan ilmaisemiseen. Se kattaa kaikki sijamuodot, joita sana voi saada monikkomuodossaan, esimerkiksi nominatiivin, genetiivin, partitiivin sekä useimmat muut sijamuodot.

Monikkosijamuotoa käytetään, kun puhutaan useammasta kohteesta tai kun lauseen grammatillinen suhde vaatii kyseisen sanan olevan monikossa. Sijamuodon valinta kertoo, miten sana suhtautuu muihin sanoihin lauseessa (esimerkiksi subjekti, objekti, paikka, omistus jne.). Monikkosijamuodon oikea taivutus on osa sanan yleistä taivutusjärjestelmää.

Esimerkki: sana talo. Nominatiivin monikko on talot. Genetiivin monikko on talojen. Partitiivin monikko on taloja. Inessiivin monikko on taloissa. Illatiivin monikko on taloihin. Tämä osoittaa, miten monikon sijamuodot voivat poiketa toisistaan ja miten ne kuvaavat erilaista suhdetta lauseessa.

Monikkosijamuodon oppiminen vaatii yleensä sekä teoriaa että käytännössä taulukkoharjoituksia. Säännöt voivat erota sanatyypeittäin ja taivutuspäätteet seuraavat yleensä virtaavia ilmiöitä ja ääntämyksen sääntöjä, kuten vokaaliharmonia ja konsonanttivaihtelut. Lähteet ja taulukot tarjoavat kattavan luettelon eri monikon sijamuodoista.

Monikkosijamuotoa käytetään kaikkien sanaluokkien taivutuksessa, jotka voivat esiintyä monikossa, ja se on keskeinen osa suomen kielen syntaksia ja semantiikkaa.