mongolialainen

Mongolialainen on demonymi, jolla viitataan sekä Mongolian kansalaisiin että mongolialaisen etnisen ryhmän jäseniin. Sanaa käytetään sekä adjektiivina että substantiivina.

Mongolia sijaitsee Itä-Aasiassa Kiinan ja Venäjän välissä ja on maantieteellisesti sisämaa. Pääkaupunki on Ulaanbaatar. Väestö on noin kolme miljoonaa, suurin osa on mongolialaisia etnisiä Mongoleja. Virallinen kieli on mongolia, ja maassa käytetään kyrillistä kirjoitusasua; perinteinen mongolinkielinen kirjoitus on yhä näkyvä kulttuurissa. Suurin kielimuoto on khalkha-mongolia, jolla on useita murteita.

Kulttuuri nojaa vahvaan nomadiseen perinteeseen: ger-nouta (yurts), karjanhoito ja hevoset ovat keskeisiä elinkeinoja. Naadam-festivaali, jossa kisataan kaaritaiteen, nyrkkeilyn ja hevosten ratsastuksen parissa, on kansallinen juhla. Uskonnollisesti maa on historiallisesti buddhalaisen perinteen vaikutusalue, mutta shamanistiset perinteet sekä pienemmät uskonnolliset ryhmät ovat myös osa kansan monimuotoisuutta.

Historia ja politiikka: Mongolinen valtakunta vaikutti 1200-luvulla. 20. vuosisadalla Mongolia julistautui itsenäiseksi ja muodostettiin Mongolian kansantasavalta (1924). Vuonna 1992 hyväksytyn perustuslaillisen muutoksen myötä maasta tuli parlamentaarinen demokratia. Mongolia on YK:n jäsen ja kehitysmaihin suuntautuu taloustyöhön, jossa korostuvat lisäarvoa tuottavat kaivosteollisuus sekä nurmikko- ja laidunmaatalous.