molekyylivarannoilla

Molekyylivarannot ovat biomolekyylien varastoja, joita solut ja elimistö voivat mobilisoida vastatakseen muuttuvaan aineenvaihduntaan. Varannot voivat olla solunsisäisiä tai verenkierrossa ja muissa kudoksissa olevia, ja ne muodostuvat hiilihydraateista, lipideistä, aminohappojen sekä nukleotidien sekä kofaktorien poolsista.

Solunsisäisiä varastoja ovat esimerkiksi glykogeeni maksassa ja lihaksissa sekä triglyseridivarastot rasvasoluissa. Energiapooli muodostuu ATP:stä, ADP:stä ja AMP:stä sekä redoks-reaktioiden kofaktoreista kuten NADH/NAD+. Lisäksi aminohappojen ja nukleotidien poolsit toimivat sekä rakennusaineina että energiavarastoina. Veressä ja kudoksissa on lisäksi nopeasti käytettävissä olevia varantoja, kuten plasman glukoosia ja aminohappoja sekä lipidejä kuljettavien lipoproteiinien kautta saatavilla olevia aineita.

Varantojen määrää ja käytettävyyttä säätelevät hormonit ja solutason signaalit. Esimerkiksi insuliini edistää varastointia, kun taas glukagoni ja adrenaliini mobilisoivat varantoja. Varantojen mittaaminen tapahtuu usein metabolomian, isotooppimerkinnän ja flux-tutkimuksen avulla.

Molekyylivarannot ovat keskeinen käsite fysiologiassa, ravitsemuksessa ja sairauksien tutkimuksessa, koska ne heijastavat energiatasapainon, ravinnon saatavuuden ja aineenvaihdunnan joustavuuden eri olosuhteissa.