molekyylissa

Molekyyli on kemiallinen yhdiste, joka koostuu kahdesta tai useammasta atoomasta sitoutuneina toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla. Toisin kuin ioniyhdisteet, molekyylit voivat esiintyä itsenäisinä yksikköinä monissa tiloissa, kuten kaasussa, nestemäisessä tai kiinteässä tilassa. Yhdisteen ominaisuudet määräytyvät sen atomien tyypeistä, niiden lukumäärästä ja siitä, miten ne ovat järjestäytyneet.

Molekyylin kolmiulotteinen muoto, geometrian, syntyy kovalenttisten sidosten ja elektroniparien jakautumisesta. Polarity riippuu sidosparien elektronegatiivisuuserosta, mikä vaikuttaa vuorovaikutuksiin muiden molekyylien kanssa. Funktionaaliset ryhmät, kuten -OH, -C=O ja -NH2, määräävät reaktiivisuutta ja käyttötarkoituksia.

Monimutkaisissa molekyyleissä esiintyy konformaatioita ja stereoisomereja, jotka voivat erota biologisessa aktiivisuudessaan. Esimerkkejä pienemmistä molekyyleistä ovat vesi (H2O) ja etanoli (C2H5OH); suurina molekyyleinä ovat proteiinit, nukleiinihapot ja hiilihydraatit.

Tutkimusmenetelmät kuten röntgenkiderografia, ydinmagneettinen resonanssi (NMR) ja spektroskopia sekä laskennallinen mallintaminen auttavat määrittämään molekyylin rakenteen, sidosten ja ominaisuuksien. Lisäksi mittaukissa tarkastellaan esimerkiksi molekyylipainoa, liukoisuutta ja haihtuvuutta.

Molekyylien tutkimus on keskeinen osa kemiaa, biologiaa ja materiaalitieteitä, ja sen ymmärrys mahdollistaa lääke-, energia- ja teollisuusratkaisujen kehittämisen.