modaaliverbeillä

Modaaliverbeillä viitataan suomen kielessä modaalien ilmaisujen käyttöön, jossa pieni verboluokka ilmaisee puheellisen asenteen kuten mahdollisuutta, kykyä, lupaa, velvoitetta tai toivetta. Modaaliverbit toimivat usein apuverbeinä yhdessä pääverbin kanssa ja antavat lauseelle modaalisen merkityksen. Niiden avulla voidaan ilmaista esimerkiksi mitä on mahdollista, mitä on pakko tai mitä on sallittua.

Yleisimmät modaaliverbit ovat voida, saada, pitää ja täytyä. Lisäksi joissain yhteyksissä käytetään joutua ja osata. Verbeillä on erilainen semanttinen sävy: voida viestii yleistä kykyä tai mahdollista tapahtumaa, saada lupaa tai mahdollisuutta, pitää ja täytyä velvoitetta tai suositusta, ja joutua viittaa pakkoon tai väistämättömyyteen. Osata korostaa taitoa tai osaamista. Modaaliverbejä voidaan käyttää sekä henkilökohtaisissa että yleisissä lauseissa, ja ne voivat esiintyä sekä myönteisessä että kieltävissä rakenteissa.

Rakenne on tyypillinen: subjekti + modaaliverbi (joka taipuu persoonallisesti) + pääverbin perusmuoto (infinitiivi). Esimerkkejä: Minä voin auttaa, Sinun täytyy lähteä, Hän saa mennä, Meidän on opittava. Negatiivinen lause: En voi tulla. Conditionaali- tai potentiaalimuodot ovat yleisiä, kun halutaan ilmaista epävarmuutta tai toivetta: Voisin tulla. Modaaliverbien käyttö vaikuttaa aikamuotoon, lauserakenteeseen ja negatiivin muotoon sekä on tärkeä osa suomen ilmaisua ja puhetta koskevaa modaalisuutta.

Modaaliverbeillä on keskeinen rooli sekä arkipäiväisessä että kirjoitetussa kielessä. Ne mahdollistavat tarkat, tilannesidonnaiset ja sävyltään vivahteikkaat ilmaukset ilman suurta määrää kertovaa sanastoa.