mittausvääriö

Mittaussironta, joka tunnetaan myös nimellä mittausvirhe tai mittausepävarmuus, viittaa eroon mitatun arvon ja todellisen tai "todellisen" arvon välillä. Se on olennainen osa kaikkia mittauksia, ja se on tärkeää ymmärtää ja kvantifioida mahdollisimman tarkasti. Mittausvirheitä voi syntyä useista eri lähteistä.

Yksi yleisimmistä virhelähteistä on instrumentaalinen virhe. Tämä johtuu mittalaitteen rajoituksista tai epätarkkuuksista. Esimerkiksi, jos käytetään mittanauhaa, jonka asteikko on kulunut, tai vaakaa, jota ei ole kalibroitu oikein, tulokseen syntyy instrumentaalista virhettä. Toinen ryhmä virheitä ovat käyttäjävirheet. Nämä ovat virheitä, jotka syntyvät mittaajan toiminnasta, kuten lukemavirheet, virheellinen asettelu tai väärät mittausmenetelmät. Esimerkiksi, jos lukee nestemittarin nestepintaa väärästä kulmasta, voi syntyä paralaksivirhe.

Ympäristötekijät voivat myös aiheuttaa virheitä. Lämpötilan muutokset, ilmankosteus tai tärinä voivat vaikuttaa mittauslaitteen toimintaan ja siten mitattuun arvoon. Satunnaiset virheet ovat toinen merkittävä virhelähde. Nämä virheet ovat luonteeltaan ennustamattomia ja voivat johtua monista tekijöistä, kuten äkillisistä häiriöistä tai laitteiston pienistä epäjohdonmukaisuuksista. Nämä virheet muuttuvat joka mittauksella eivätkä ne ole systemaattisesti suuntautuneita. Mittausvirheen ymmärtäminen on välttämätöntä tieteessä, insinööritieteissä ja monilla muilla aloilla tarkkojen ja luotettavien tulosten saavuttamiseksi. Mittausvirheen määrittämiseksi ja vähentämiseksi käytetään usein kalibrointia, useita mittauksia ja tilastollisia menetelmiä.