mitochondrioihin

Mitokondriot ovat eukaryoottisten solujen soluelimiä, jotka tuottavat suurimman osan solun ATP-energiasta. Ne ovat kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä; ulkikalvo on osittain läpäisevä, kun taas sisäkalvo muodostaa cristae-poimuja, mikä lisää pinta-alaa. Kalvon sisäpuolella sijaitsee matrix, jossa ovat sitruunahappokierron entsyymit sekä mitokondrioiden oma DNA (mtDNA) ja ribosomit, joten ne voivat valmistaa osan proteiineistaan.

Mitokondriot ovat osin omavaraisia: niillä on oma rengasmainen DNA ja ne voivat lisääntyä fissioitumalla solun jakautuessa. Toiminta riippuu hapesta: sisäkalvolla sijaitseva elektroninsiirtoketju tuottaa suurimman osan ATP:stä oksidatiivisessa fosforylaatiossa. NADH- ja FADH2 -entsyymit luovuttavat elektronit, ja lopulta happi vastaanottaa elektronit muodostaen veden.

Mitokondriot osallistuvat myös ohjelmoiduun solukuolemaan (intrinsic apoptosis) sekä lämmöntuotantoon termogeneesissä tietyissä kudoksissa; ne ovat tärkeä osa metabolista säätelyä ja solujen signaalien välitystä. Niiden kunto vaikuttaa solujen energiatasapainoon ja vasteisiin stressiin.

Endosymbioositeorian mukaan mitokondriot ovat bakteerien kaltaisia soluelimiä, jotka liittyivät varhaiseen eukaryoottisoluun. Sairauksiin liittyy mtDNA:n mutaatioita tai tumallisessa geenistössä tapahtuneita muutoksia, jotka heikentävät energiantuotantoa ja voivat aiheuttaa lihas- ja neurologisia oireita sekä yleistä väsymystä.