mikroelektroniikassa

Mikroelektroniikka on elektroniikan ala, joka keskittyy hyvin pienien komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen sekä niiden integrointiin piireiksi. Keskeisiä rakennusosia ovat integroidut piirit (IC:t), transistorit, diodit sekä erilaiset anturit ja muistitekniikat. Kehitys on mahdollistanut pienikokoiset, energiatehokkaat ja monimutkaiset elektroniikkajärjestelmät.

Prosessit perustuvat puolijohteiteknologiaan. Yleisimmin käytetty arkkitehtuuri on CMOS, ja valmistuksessa hyödynnetään fotolitografiaa sekä erilaisia metallointi- ja pinnoitusprosesseja sekä doppausta ja ohennusta. Sirut valmistetaan suurissa, automatisoiduissa tehtaissa, joissa useista prosessivaiheista muodostuu lopullinen piiri.

Materiaalit ja rakenne: Päämateriaalina ovat puolijohteet; yleisin on piitä (Si). Dopatut piidiirrokset muodostavat transistorit ja diodit. Muita materiaaleja käytetään erityisissä sovelluksissa, kuten galliumarsenidi (GaAs) ja piikarbidi (SiC), sekä eristeinä ja metalliyhteyksinä esimerkiksi SiO2 ja kupari.

Sovellukset: Mikroelektroniikka kattaa kuluttaja-elektroniikan, tietotekniikan, viestinnän sekä auto- ja teollisuuslaitteet. Se mahdollistaa laskennan, tiedon tallentamisen ja älylaitteiden ohjauksen monissa arjen ja teollisuuden käyttökohteissa.

Trendejä ja haasteita: Tiivistyminen ja skaalautuminen etenevät, mikä vaatii kehittyneempiä valmistusmenetelmiä ja uutta materiaalia. 3D-integraatio, pakkausratkaisut sekä energianhallinta ovat keskeisiä suuntauksia, samalla kun valmistuskustannukset ja toimitusketjut vaikuttavat kilpailukykyyn.