migreenipäänsäryn

Migreenipäänsäry, tunnettu myös nimellä migreeni, on krooninen, toistuva päänsärkyoireyhtymä, joka voi aiheuttaa voimakkaita, pulsuavia kipuja yleensä yhdellä pään puolella. Se kuuluu neurologisiin sairauksiin ja on yksi yleisimmistä päänsärkytapauksista, vaikuttamalla noin 10–15 prosenttia maailman väestöstä. Migreenin oireet vaihtelevat henkilökohtaisesti, mutta niihin voi kuulua myös valo- ja äänihypersensitiivisyyttä, pahoinvointia, oksentelua sekä näköhäiriöitä, kuten valkoisia tai vilkkuvia silmien edessä näkyviä pisteitä.

Migreenin syytä ei täysin ymmärretä, mutta se liittyy aivojen hermostoon ja verisuonten toimintaan. Perinnöllisyys ja hormonaaliset muutokset, kuten kuukautiskierron vaiheet tai vaihdevuodet, voivat lisätä riskiä. Muita mahdollisia provosoivia tekijöitä ovat stressi, unen puute, tiettyjen elintarvikkeiden, kuten suklaan tai juuston, kulutus, äkilliset ilmastomuutokset sekä tietyt lääkkeet. Migreenikohtaukset voivat kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin, ja niiden väliset välit vaihtelevat.

Hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja kohtauksen estämiseen. Lääkinnällisiä ratkaisuja ovat triptaanit, joita käytetään kohtauksen aikana, sekä ennaltaehkäiseviä lääkkeitä, kuten beetasalpaajia tai antikonvulsantteja. Ei-lääkehoitoihin kuuluvat rentoutumistekniikat, säännöllinen liikunta ja stressinhallinta. Tarkka diagnoosi edellyttää lääkärin arviointia, sillä migreenin erottaminen muista päänsärkytyypeistä, kuten klusteripäänsärystä tai aivokalvontulehduksesta, on tärkeää.

Elämäntapamuutokset ja varhainen hoito voivat parantaa potilaan elämänlaatua ja vähentää kohtauksien taajuutta. Migreenin hoito on yksilöllistä, ja optimaalisen hoito-ohjelman määrittämiseksi suositellaan yhteistyötä neurologin tai päänsärkyasiantuntijan kanssa.