metsänkasvun

Metsänkasvu tarkoittaa metsän puuston biologista lisäystä ja tilavuuden sekä biomassan kasvua ajassa. Se kattaa sekä yksittäisten puiden kasvun että taimikkojen ja täysikasvisten metsikköjen uudistumisen ja rekrytoitumisen. Metsänkasvua voidaan mitata tilavuudessa (esim. kuutiometrejä per hehtaari vuodessa) sekä puuston korkeuden ja ympärysmittakasvun kehityksen kautta.

Kasvun määrä ja suunta riippuvat useista tekijöistä. Ilmasto, kuten lämpötila, sademäärä ja valon määrä, vaikuttavat puiden kasvunopeuteen. Maaperän ravinteisuus ja kosteus sekä maaperän laatu muokkaavat kasvupotentiaalia. Kilpailu valosta ja tilasta muiden puiden kanssa määrää kasvunopeuden sekä kuolleisuuden ja rekrytoitumisen. Tukevia vaikutuksia voivat olla myös palotuhot, tuholaiset ja taudit. Kasvua säätelee lisäksi puuston ikä- ja lajiformaali sekä kasvupaikan vakautuminen.

Mittaus ja ennusteet perustuvat tilavuus- ja ympärysmitta- sekä korkeuskasvun seuraamiseen sekä kasvumalleihin, jotka hyödyntävät puuston ikää, lajia ja kasvupaikkaa. Modernit menetelmät, kuten alueellinen kasvukaava- ja etäeveneväksentekniikka, auttavat ennakoimaan tulevaa kasvua ja sen taloudellista sekä ekologista merkitystä.

Metsänhoito ja metsänkasvu ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Taimikonhoito, harvennukset, uudelleen istutus sekä lannoitus tai maanparannus voivat tehostaa tilavuuden kasvua ja parantaa metsän laatua. Kestävällä metsänhoidolla pyritään tasapainottamaan taloudelliset tuotot, hiilinielut sekä biodiversiteetin turvaamisen pitkällä aikavälillä.