metadatointiin

Metadatointi on digitaalisten resurssien metatietojen lisäämisen ja hallinnan prosessi, jonka tarkoituksena on tehdä sisällöstä löytyvää, ymmärrettävää ja uudelleenkäytettävää. Metadatointi kattaa sekä nykyisten että tulevien aineistojen kuvaamisen, luokittelun ja säilyttämisen. Se voi tapahtua manuaalisesti, puolimaisesti automatisoidusti tai kokonaan automaattisesti tekoälyn avustuksella.

Metatiedot kuvaavat resurssin sisältöä, kontekstia ja rakennetta. Yleisiä kategorioita ovat Descriptive metadata (esimerkiksi otsikko, tekijä, tiivistelmä, avainsanat), Administrative metadata (lisenssitiedot, omistajuus, oikeudet, provenance), Structural metadata (mitä osia kokonaisuus muodostuu ja miten ne liittyvät toisiinsa) sekä Technical metadata (tiedostomuoto, koko, luonti- ja muokkauspäivämäärät). Monikielinen ja monimuotoinen sisältö hyötyy myös käännöksistä ja kulttuurisista metadata-sovelluksista.

Standardit ja muodot määrittelevät, miten metatiedot rakenteistuvat ja jaetaan. Tunnettuja esimerkkejä ovat Dublin Core, MODS, METS ja PREMIS, sekä verkkoympäristön sisällöissä käytettävät schema.org- ja JSON-LD -muodot. Metatietoja tallennetaan usein hakemistoihin ja tietovarastoihin, ja niihin voidaan kerätä sekä OAI-PMH:n kaltaisilla keräysprotokollilla että suoraan rajapinnoilla.

Työprosessi sisältää suunnittelun, kuvaamisen, laadunvalvonnan ja jatkuvan parantamisen. Tärkeää ovat kontrolloidut sanastot, luokittelut, sekä tiedon elinkaaren hallinta ja oikeuksien hallinta. Haasteina mainitaan kustannukset, konsistenssin ylläpito, monikielisyys ja yksityisyyden sekä oikeuksien huomioiminen, erityisesti arkistoinnissa ja tutkimusaineistoissa. Metadatointi parantaa tiedon löytämistä, vaihdettavuutta ja pitkän aikavälin säilyvyyttä.

---