mesofyllistä

Mesofylli on lehden keskiosan kudos, joka sijaitsee epidermiksen välillä ja vastaa suurimmasta osasta fotosynteesistä. Se koostuu parenkymisolukerroksista, joissa on runsaasti kloroplasteja. Mesofylli voidaan jaotella kahteen alueeseen: palisadisen mesofyllin tiiviisti pakatut solut ja alempana sijaitseva löyhästi järjestäytynyt mesofyllialue, jossa on suuria ilmarakoja. Palisadiosien solut sijaitsevat lehden yläosassa lähes kohtuullisesti suorakulmaisessa järjestelyssä, mikä maksimoi valon keräyksen. Löyhässä alueessa solut ovat erimuotoisia ja niiden välissä on ilmarakoja, joiden kautta kaasujen diffuusio tapahtuu lehden sisällä.

Solujen sisällä on runsaasti kloroplasteja, jotka mahdollistavat suurimman osan fotosynteesistä. Mesofylli osallistuu sekä valon- että mustan hiilen käytön fotosynteesissä: palisadialue vastaa pääosin valon hyödyntämisestä, kun taas löyhä alue osallistuu kaasujen vaihtoon ja valon käytön lisävalon absorptioon. Lisäksi mesofylli voi toimia ionien varastointipaikkana ja sopeutua erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten valon voimakkuuteen ja veden saatavuuteen.

Eräät kasvit, kuten C4-ryhmän lajit, eriyttävät mesofyllin ja bundle-sheath -solujen toiminnot. Siinä CO2 kiinnittyy ensin mesofyylissä PEP-karboksylaasin avulla ja kulkeutuu sitten bundle-sheath -soluihin Rubiscoon fotosynteesiä varten. Yleisesti mesofyllillä on keskeinen rooli hiilidioksidin saannissa ja rakenteessa sekä lehden ilmarakojen läheisyydessä tapahtuvassa kaasujen vaihdossa.

Mesofylli on yleinen nimi lehden parenkymikerrokselle, ja sen termi kattaa sekä palisadisen että löyhästi järjestäytyneen osan. Sen tutkimus on keskeistä ymmärrettäessä lehden fotosynteesi‑ ja kaasuvaihtoprosesseja.