maksasairauksissa

Maksasairaudet ovat sairauksia, jotka vaikuttavat maksaan, elimistöön jolla on keskeinen rooli aineenvaihdunnassa, myrkkyjen neutraloinnissa ja sappinesteen tuotannossa. Maksasairaudet voivat olla akuutteja tai kroonisia ja niiden vaikutukset vaihtelevat lievistä toimintahäiriöistä elintärkeiden toimintojen vakavaan heikkenemiseen.

Yleisimmät syyt ovat alkoholin liiallinen käyttö, virusinfektiot kuten hepatiitti B ja C sekä rasvamaksa NAFLD/NASH. Muita aiheuttajia ovat autoimmuuniset maksat, perinnölliset sairaudet kuten hemokromatoosi ja Wilsonin tauti, lääkkeet sekä toksiset aineet.

Oireet ovat moninaisia. Yleisiä ovat väsymys, heikkous, vatsakipu oikeassa yläkulmassa sekä nesteen kertyminen vatsaan tai alaraajoihin (ascites). Keltaisuus sekä kutina voivat ilmetä etenkin pitkälle edenneissä tapauksissa. Joissakin sairauksissa oireet voivat puuttua pitkään.

Diagnoosi perustuu verikokeisiin (ALAT, ASAT, bilirubiini, albumiini), kuvantamiseen (ultraääni, CT, MRI) sekä elinbiopsiaan tarvittaessa. Arvioidaan maksansiirto- tai arpeutumisen riski sekä mahdollinen taudin jakautuma.

Hoito kohdistuu taudin taustalla olevan syyn hoitoon sekä maksakäytön tukemiseen. Tämä voi tarkoittaa alkoholin välttämistä, hepatiittitautien hoitoa, laihtumista ja liikuntaa NAFLD/NASH:ssa, lääkitysten tarkkailua ja hepatoprotektioita. Vakavissa tapauksissa maksansiirto voi olla ainoa vaihtoehto ja rokotukset hepatiitteja vastaan ovat tärkeitä ennaltaehkäisykeinoja.

Ennuste ja seuranta riippuvat taudin tyypistä ja varhaisesta diagnosoinnista. Riskienhallinta, säännöllinen seuranta ja yleisten terveydenhuollon toimenpiteiden noudattaminen pienentävät komplikaatioiden kuten kirroosin ja maksasyövän riskiä.