maksafunktiohäiriöihin

Maksafunktiohäiriöihin viittaa laajaan joukkoon sairauksia ja tiloja, jotka vaikuttavat maksan normaaliin toimintaan. Maksalla on useita elintärkeitä tehtäviä, kuten aineenvaihdunnan säätely, kuona-aineiden poistaminen verestä, proteiinien tuotanto ja ruoansulatuksen avustaminen. Kun maksan toiminta heikkenee, nämä tehtävät kärsivät, mikä voi johtaa vakaviin terveysongelmiin.

Yleisiä maksafunktiohäiriöiden syitä ovat virusinfektiot (kuten hepatiitti A, B ja C), alkoholinkäyttö, rasvamaksa (liittyen usein liikalihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään), autoimmuunisairaudet, geneettiset häiriöt ja altistuminen tietyille myrkyille tai lääkkeille. Myös sydämen vajaatoiminta voi heikentää maksan verenkiertoa ja toimintaa.

Oireet vaihtelevat merkittävästi riippuen häiriön vakavuudesta ja syystä. Alkuvaiheessa oireita ei välttämättä ole lainkaan. Myöhemmin voi ilmetä väsymystä, ruokahaluttomuutta, painon laskua, vatsakipua tai turvotusta, ihon ja silmien kellertymistä (ikterus), tummaa virtsaa ja vaaleita ulosteita. Pitkälle edenneessä maksan vajaatoiminnassa voi kehittyä komplikaatioita, kuten maksakooma, verenvuotoja ja nesteen kertymistä vatsaonteloon.

Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin, fyysiseen tutkimukseen, verikokeisiin (jotka mittaavat maksan entsyymejä, bilirubiinia, proteiineja ja hyytymistekijöitä), kuvantamistutkimuksiin (kuten ultraääni, TT tai MRI) ja tarvittaessa maksabiopsiaan. Hoidon tavoitteena on pysäyttää sairauden eteneminen, hoitaa taustalla olevaa syytä ja lievittää oireita. Joissakin tapauksissa, kuten maksan vajaatoiminnan loppuvaiheessa, maksansiirto voi olla ainoa hoitovaihtoehto.