makromolekyylissä

Makromolekyyli on erittäin suuri molekyyli, joka koostuu monista toistuvista rakenneosista, joita kutsutaan monomeereiksi. Nämä monomeerit ovat tyypillisesti pienempiä orgaanisia molekyylejä, jotka ovat kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa muodostaen pitkiä polymeeriketjuja. Makromolekyylejä esiintyy luonnossa ja niitä voidaan myös valmistaa synteettisesti.

Biologian alalla keskeisiä makromolekyylejä ovat nukleiinihapot (DNA ja RNA), proteiinit ja polysakkaridit. DNA ja RNA ovat geneettisen informaation kantajia, ja ne koostuvat nukleotidien toistuvista yksiköistä. Proteiinit ovat monimuotoisia molekyylejä, jotka suorittavat lukuisia tehtäviä soluissa, kuten entsyymeinä, rakenteellisina komponentteina ja signaalimolekyyleinä. Ne muodostuvat aminohappojen ketjuista. Polysakkaridit, kuten tärkkelys ja selluloosa, ovat hiilihydraatteja, jotka toimivat energian varastointina ja rakenteellisina tukina kasveissa.

Synteettisiä makromolekyylejä, eli polymeerejä, hyödynnetään laajasti teollisuudessa. Esimerkkejä yleisistä synteettisistä polymeereistä ovat polyeteeni (käytetään muoveissa), PVC (polyvinyylikloridi) ja polyesteri. Nämä materiaalit ovat keskeisiä monissa arkipäivän tuotteissa aina pakkauksista ja tekstiileistä elektroniikkaan ja rakennusmateriaaleihin. Makromolekyylien rakenne ja ominaisuudet riippuvat suuresti niiden monomeerien tyypistä, ketjun pituudesta ja järjestyksestä.