makrofageissa

Makrofagit ovat kudoksissa esiintyviä immuunisoluja, jotka osallistuvat sekä patogeenien torjuntaan että jäännösten ja kuolleiden solujen poistoon. Makrofageissa tapahtuu monia keskeisiä solunsisäisiä toimintoja, joissa ne säätelevät tulehdusreaktiota ja ylläpitävät kudostasapainoa. Ne voivat kehittyä verenkierron monosyytteistä ja saavuttaa kudoksiin vasteen mukaan.

Fagosytoosi on prosessi, jossa ulkoiset partikkelit tai mikrobit internalisoidaan soluun. Fagosytoosin jälkeen muodostuu fagosomi, joka fuusioituu lysosomeja sisältävien organellien kanssa muodostaen fagolysosomeja. Hapettava ympäristö sekä lysosomaalisten entsyymien hydrolyysi hajottavat sisällön. Makrofagit hyödyntävät myös reaktiivisia happi- ja typenyksiköitä (esimerkiksi NADPH oksidaasin tuottama superoksiidi ja NO), mikä tehostaa mikrobien tuhoa fagolysosomeissa.

Antigeenin esittäminen on toinen tärkeä makrofagien tehtävä. MHC II -molekyylien kautta makrofagit esittävät mikrobeista peräisin olevia kappaleita CD4+ T -soluille, mikä osaltaan ohjaa adaptiivista immuunivastetta. Makrofagit erittävät lisäksi sytokiineja ja kemokiineja, jotka vaikuttavat paikalliseen tulehdusreaktioon ja muiden immuunisolujen rekrytoitumiseen.

Makrofagit voivat erilaistua eri tiloihin ympäristön signaalien mukaan. M1-tyypin makrofaagit ovat proinflammatorisia ja tuottavat esimerkiksi TNF-α, IL-1β, IL-6 sekä NO. M2-tyypin makrofaagit ovat usein mukana kudostuhojen korjaamisessa ja anti-inflammatorisessa säätelyssä, ilmentäen IL-10, TGF-β ja arginaasi-1.

Roolinsa terveyden ja sairauden kontekstissa makrofagit ovat välttämättömiä infektion torjunnassa ja jäännösten siivoamisessa, mutta niiden toiminnan häiriöt voivat edistää kroonisia tulehduksia, autoimmuunisairauksia sekä patogeneesejä kuten granulomaatiota ja ateroskleroosia.