mahanestettä

Mahaneste on mahalaukun limakalvon rauhasten erittämä ruoansulatusneste. Se syntetisoidaan mahalaukun rauhasissa ja koostuu suurimmaksi osaksi vedestä sekä useista biologisista yhdisteistä, joita tarvitaan ruoan pilkkomiseen ja limakalvon suojaukseen. Keskeisiä komponentteja ovat suolahappo (HCl) parietaalisoluista, sisäinen tekijä (intrinsic factor), pepsinogeeni (joka happaman ympäristön vaikutuksesta muuttuu pepsiiniksi), sekä pinnallisten solujen erittämä lima ja bikarbonaatti. Mahanesteeseen kuuluu myös pieniä määriä entsyymejä, kuten lipaasia, sekä muita ioneja, jotka vaikuttavat ruoan käsittelyyn mahalaukussa. Happamuuden pH-arvo on tyypillisesti noin 1–3, mikä edistää proteiinien pilkkomista ja bakteerien tuhoamista.

Ruoan saapuminen mahalaukkuun käynnistää monimutkaisen säätelyn, joka jakautuu cephalic-, gastric- ja intestinal-vaiheisiin. Aistimuistot ja tuoksut sekä näköaisti voivat aktivoida vagushermon välittämää aistinvaraista refleksin, joka lisää eritystä. Ruoka mahalaukussa stimuloi haittavaikutustuotantoa, jolloin gastrin-eritys mahan antrumissa lisää sekä HCl‑eritystä että pepsinogeeni‑eritystä; histamiini vapautuu ECL-soluista ja tehostaa happamuutta. Somatostatiini D-soluista voi vähentää erittymää ja tasapainottaa tilannetta.

Kliinisesti mahanesteen erittyminen on elintärkeää proteiinien aloittavalle pilkkoutumiselle ja B12-vitamiinin imeytymiselle sen sisäisen tekijän avulla. Liiallinen happamuus tai sen puute voi vaikuttaa ruoan käsittelyyn ja suoliston bakteeritasapainoon sekä altistaa sairauksille, kuten peptisille haavaumille tai B12- puutteelle.