magnetoreologisia

Magnetoreologia on tieteenala, joka tutkii magneettikenttien vaikutuksia elollisiin järjestelmiin sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat magnetoreceptio, eli organismin kyky aistia maankenttää, sekä mahdolliset magneettikenttien vaikutukset fysiologisiin prosesseihin ja käyttäytymiseen.

Käytännössä magnetoreologisissa ilmiöissä käsitellään kaksi päämekanismia. Radikaaliparimekanismi cryptochrome-proteiineissa on ehdollisen tärkeä linnuilla ja joillakin hyönteisillä magneettisen suunnan havaitsemisessa valon avulla. Toisaalta magnetite-kiteitä sisältävät magnetoreseptori-solut voivat kokea magneettikentän pienet muutokset ja johtaa neuroneiden aktivaatiomuutoksiin, mikä auttaa suunnistuksessa.

Evidence linnuilla migraation ja suunnistuksen yhteydessä sekä joissain kilpikonnien ja hyönteisten tapauksissa on vahvaa, mutta mekanismeja koskeva näyttö on vaihtelevaa lajeittain ja osin kiistanalaista. Tutkimuslähteet kattavat sekä käyttäytymistutkimuksia että fysiologisia mittauksia; kokonaisuus on monitieteinen.

Metodit vaihtelevat havainnoista ja fysiologisista mittauksista magneettikentän säätelyyn, optogenetiikkaan ja molekyylibiologiaan. Magnetoreologian tutkimus kehittyy nopeasti, ja ala tarjoaa mahdollisia sovelluksia biologian ymmärtämisessä sekä mahdollisesti biomagnetismiin liittyvissä teknologioissa.