magneettiresonanssia

Magneettiresonanssi, usein lyhennettynä MRI (Magnetic Resonance Imaging), on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka hyödyntää voimakkaita magneettikenttiä ja radioaaltoja kehon sisäisten kudosten ja elinten yksityiskohtaisten kuvien luomiseksi. Se ei käytä ionisoivaa säteilyä, kuten röntgenkuvauksessa tai tietokonetomografiassa.

MRI-tekniikan perusta on ytimien magneettinen ominaisuus, erityisesti vetyatomien ytimet, joita on runsaasti ihmiskehossa. Kun potilas asetetaan voimakkaaseen magneettikenttään, näiden atomien ytimet suuntautuvat kentän mukaisesti. Tämän jälkeen lyhyitä radioaaltoja käytetään pulssittain häiritsemään tätä suuntautumista. Kun radioaaltopulssi sammuu, ytimet palaavat alkuperäiseen suuntautumiseensa vapauttaen samalla energiaa radiotaajuisina signaaleina.

Nämä signaalit kerätään ja käsitellään tietokoneella, joka luo poikkileikekuvia kehosta. Eri kudokset, kuten luu, lihas, rasva ja vesi, reagoivat magneettikenttään ja radioaaltoihin eri tavoin, mikä mahdollistaa niiden erottamisen toisistaan kuvissa. MRI-kuvat voivat olla erittäin tarkkoja ja tarjota arvokasta tietoa pehmytkudoksista, aivoista, selkäytimestä, nivelistä ja sisäelimistä. Sitä käytetään laajalti diagnoosin, hoitosuunnittelun ja sairauden seurannan apuna.