maaperäkäsittelykenttä

Maaperäkäsittelykenttä, tunnetaan myös nimellä maankäsittelykenttä tai maamonttialue, on paikka, jonne sijoitetaan ja käsitellään maaperää, joka on peräisin esimerkiksi rakennustyömailta, kaivoksista tai saastuneilta alueilta. Tavoitteena on usein vähentää maaperän haitallisia aineita, parantaa sen ominaisuuksia tai valmistaa se uudelleenkäyttöön.

Käsittelymenetelmiin voi kuulua esimerkiksi kemiallinen tai biologinen puhdistus, stabilointi, fysikaalinen erottelu tai inertointi. Kemiallisessa käsittelyssä maaperään lisätään aineita, jotka reagoivat haitta-aineiden kanssa tehden niistä vaarattomia tai vähemmän haitallisia. Biologinen käsittely hyödyntää mikrobeja, jotka hajottavat orgaanisia haitta-aineita. Stabiloinnissa maaperän ominaisuuksia muutetaan esimerkiksi sitomaan haitta-aineita paremmin. Fysikaalisella erottelulla voidaan poistaa esimerkiksi kiviä tai muita vieraita aineksia. Inertoinnissa maaperä sidotaan kiinteään muotoon, jotta haitta-aineet eivät pääse leviämään ympäristöön.

Maaperäkäsittelykentät vaativat huolellista suunnittelua ja valvontaa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Kentän sijoituspaikan valinnassa otetaan huomioon esimerkiksi pohjaveden taso ja ympäröivä maankäyttö. Käsittelyprosessin aikana seurataan usein maaperän ja mahdollisesti vapautuvien aineiden pitoisuuksia. Valmiiksi käsitellylle maaperälle voidaan myöntää käyttölupa, ja se voidaan hyödyntää esimerkiksi täyttömaana tai maanrakennuskohteissa. Maaperäkäsittelykentät ovat osa kiertotaloutta ja pyrkivät edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä.