lämpöresistanssin

Lämpöresistanssi, usein merkitty Rth, on fysikaalinen suure, joka kuvaa vastustusta, jonka materiaali tai rakenne tarjoaa lämmön virtaukselle. Se on lämpöjohtavuuden käänteisarvo, mutta keskittyy enemmän kokonaisvastustukseen tietyn lämpötilaeron ja pinta-alan yli. Mitä korkeampi lämpöresistanssi, sitä huonommin lämpö kulkee. Se on analoginen sähköisessä vastuksessa, jossa suurempi vastus tarkoittaa pienempää virtaa.

Lämpöresistanssia käytetään yleisesti lämmönsiirron analyysissä, erityisesti rakennustekniikassa ja elektroniikassa. Rakennuksissa eristeiden lämpöresistanssi, usein ilmoitettuna R-arvona, on keskeinen tekijä määrättäessä, kuinka hyvin rakennus säilyttää lämpöä talvella ja pitää sen ulkona kesällä. Korkeampi R-arvo tarkoittaa parempaa eristystä ja pienempiä energiakustannuksia.

Elektroniikassa lämpöresistanssi auttaa arvioimaan elektronisten komponenttien, kuten prosessorien ja tehotransistorien, kykyä haihduttaa lämpöä. Komponentin lämpöresistanssin tunteminen on tärkeää ylikuumenemisen estämiseksi, mikä voi johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen tai laitteen rikkoutumiseen. Se määrittää, kuinka paljon lämpötila nousee tietyn tehon dissipoinnin yhteydessä.

Lämpöresistanssi riippuu materiaalin ominaisuuksista, kuten sen lämpöjohtavuudesta, sekä geometrisista tekijöistä, kuten paksuudesta ja pinta-alasta. Eri lämmönsiirtomekanismit (johtuminen, konvektio ja säteily) vaikuttavat kokonaislämpöresistanssiin. Lämpöresistanssia mitataan yksiköissä kelvin per watti (K/W) tai celsiusaste per watti (°C/W).