lämpökameratekniikkaan

Lämpökameratekniikkaan perustuu infrapunasäteilyn havaitsemiseen ja muuntamiseen näkyväksi kuvaksi, joka esittää kohteen lämpötilaeroja. Lämpökamerat, joita kutsutaan myös termokameroiksi tai infrapunakameriksi, mittaavat kohteen lähettämää lämpösäteilyä, joka on ihmissilmälle näkymätöntä. Kamera muodostaa tästä säteilystä kuvan, jossa eri värit edustavat eri lämpötiloja. Tyypillisesti kuumemmat alueet esitetään kirkkaammin tai punaisempina ja kylmemmät alueet tummemmin tai sinisempinä, riippuen kameran asetuksista ja väripaletista.

Tekniikka hyödyntää materiaalien kykyä säteillä lämpöä absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Lämpökameroissa käytetään erityisiä infrapunakennoja, jotka ovat herkkiä näille säteilyille. Nämä kennostot muodostavat digitaalisen signaalin, joka käsitellään ja muunnetaan visuaaliseksi esitykseksi. Lämpökameratekniikan sovellusalueet ovat laajat. Sitä käytetään muun muassa rakennusten lämpövuotojen havaitsemiseen energiatehokkuuden parantamiseksi, sähköjärjestelmien vikojen etsimiseen, teollisuuden prosessien seurantaan, lääketieteellisessä diagnostiikassa, eläinten havaitsemisessa pimeässä ja turvallisuustarkoituksissa. Tekniikan tarkkuus ja herkkyys vaihtelevat kameramallista riippuen.