lämmönpoistosta

Lämmönpoisto tarkoittaa ylimääräisen lämmön siirtämistä järjestelmästä ympäristöön tai toiseen tilaan. Tavoitteena on pitää laitteiden ja tilojen lämpötilat turvallisina sekä varmistaa prosessien luotettava toiminta ja energiatehokkuus.

Lämpö siirtyy kolmella perusmekanismilla: konduktio (lämpö johtuu kiinteän aineen kautta), konvektio (nesteen tai ilman liikkuessa) sekä säteily (lämpösäteilyä ilman väliainetta). Tehokas lämmönpoisto yhdistää näitä mekanismeja suunnittelukohteessa.

Jäähdytys voidaan toteuttaa passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivinen jäähdytys hyödyntää luonnollista konvektiota ja säteilyä ilman sähköisiä viritelmiä. Aktiivinen jäähdytys käyttää tuulettimia tai nestejäähdytystä sekä mahdollisesti lämpöpumppuja, jolloin lämpö siirretään tehokkaasti ulkoilmaan tai toisiin jäähdytysvirtauksiin.

Tyypillisiä ratkaisuja ovat jäähdytyslevyt ja lämpöputket, joissa lämpö siirretään kuumenemisesta jäähdytykseen. Nestejäähdytys ja kiertävän nesteen järjestelmät sekä ilmanjäähdytys ovat yleisiä sekä elektroniikassa että teollisuudessa. Jäähdytys voidaan suunnitella modulaarisesti tai integroidusti järjestelmäarkkitehtuuriin.

Suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat lämpökuorma, käyttöolosuhteet, tilankäyttö sekä energiatehokkuus. Arviot perustuvat muun muassa lämpövastuksiin (K/W), lämpövirtoihin (W) sekä COP- ja EER-arvoihin.

Sovellukset kattavat elektroniikan jäähdytyksen (prosessorit, palvelimet), teollisuusprosessit sekä rakennusten HVAC-jäähdytyksen. Jäähdytysjärjestelmiä suunniteltaessa otetaan huomioon ympäristövaikutukset, turvallisuus sekä huolto- ja luotettavuuskysymykset.