lämmönkesto
Lämmönkesto tarkoittaa kykyä kestää korkeita lämpötiloja ilman, että kohde menettää toiminnallisuuttaan, rakennettaan tai ominaisuuksiaan. Termiä käytetään laajasti eri aloilla, kuten materiaalitieteessä, elektroniikassa, rakennus- ja tekstiiliteollisuudessa sekä biologiassa. Lämmönkesto määrittää, millä lämpötiloilla kohde toimii luotettavasti ja kuinka pitkäkestoisesti.
Lämmönkestoon vaikuttavia tekijöitä ovat kemiallinen koostumus, rakenne sekä ympäristön olosuhteet (oksidatiivinen vai inertti ympäristö, kosteus, paine).
Sovelluksia ovat elektroniikkakomponenttien lämpörajoitukset, rakennus- ja eristemateriaalit, kestomuovit, erikoispinnoitteet sekä tekstiilit, jotka altistuvat korkeille lämpötiloille. Esimerkkejä
Biologiassa lämmönkesto kuvaa eliöiden kykyä sietää lämpötilan vaihteluita ja muodostaa lämpöshokki- sekä toleranssivyöhykkeitä sekä vastustuskykyä äärilämpötiloille.
Lämmönkestoon liittyy standardointi ja testaustavat, joita säätelevät kansainväliset standardit (ISO/ASTM-sarjat). Tulokset ilmoitetaan käyttökontekstin mukaan, ja suunnittelussa