lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa ja väkivallan uhkaa, joka kohdistuu ihmissuhteessa elävään henkilöön, kuten parisuhteen osapuoliin, perheenjäseniin tai huoltajiin. Välineinä käytetään fyysistä, seksuaalista, psykologista ja taloudellista väkivaltaa sekä kontrollin ja eristämisen keinoja. Välineet voivat esiintyä yksittäisinä tapahtumina tai toistuvina ja kietoutua osaksi kiristyvää väkivallan kierrosta.

Lähisuhdeväkivalta on yleinen ilmiö eri yhteiskuntaryhmissä, ja tutkimusten mukaan naisiksi määriteltyihin henkilöihin kohdistuva väkivalta on erityisen yleistä. Väkivallan ilmenemismuodot vaihtelevat ja voivat kattaa sekä aikuiset että nuoret aikuistuvat, sekä monimuotoisia perhe- ja parisuhdeakatemioita. Riskitekijöitä ovat tasa-arvon puute, valtasuhteiden epätasapaino, päihteiden käyttö sekä aiempi väkivaltaympäristö.

Välinteet vaikuttavat laajasti: fyysiset vammat, mielenterveysongelmat, trauma ja luottamuksen sekä turvallisuuden tunteen menetys voivat seurata sekä uhriin että heidän lapsiinsa. Lähisuhdeväkivallan ympärillä näkyvät usein kipupohjaiset tunteet, pelot sekä itsetunnon heikkeneminen.

Tuki ja oikeudellinen turva muodostavat tärkeän osan vastauksesta. Palveluihin kuuluvat terveydenhuolto, poliisin apu, turvapaikat, kriisikeskukset sekä sosiaali- ja kasvatuspalvelut. Uhrit voivat hakea apua luottamuksella ja turvallisesti. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen keskittyvät asenteiden muutokseen, koulutukseen, lapsen turvallisuuden parantamiseen sekä vahvojen tukiverkostojen rakentamiseen.