lähiinfrapunaan

Lähi-infrapuna (NIR) viittaa sähkömagneettisen spektrin osaan, joka sijaitsee näkyvän valon ja keskipitkän infrapunan välissä. Sen aallonpituusalue on tyypillisesti 700 nanometristä 2500 nanometriin. NIR-säteilyä ei näe ihmissilmä, mutta se on aistittavissa lämpönä.

NIR-säteilyllä on useita merkittäviä ominaisuuksia. Se läpäisee monia materiaaleja, kuten muoveja ja kankaita, syvemmälle kuin näkyvä valo, mutta ei yhtä syvälle kuin pidempiaaltoinen infrapuna. Tämä ominaisuus tekee siitä hyödyllisen erilaisissa sovelluksissa. NIR-säteily voi myös vuorovaikuttaa aineen kanssa tietyillä tavoilla, kuten absorboitumalla ja heijastumalla, mikä riippuu aineen kemiallisesta koostumuksesta. Esimerkiksi vesimolekyylit absorboivat voimakkaasti NIR-säteilyä.

Sovelluksissa lähi-infrapunaa hyödynnetään monilla aloilla. Elintarviketeollisuudessa sitä käytetään kosteuden, rasvapitoisuuden ja muiden koostumustekijöiden mittaamiseen nopeasti ja kontaktittomasti. Tekstiiliteollisuudessa sitä voidaan käyttää värien ja kuitutyyppien analysointiin. Lääketieteessä ja biologiassa NIR-spektroskopiaa käytetään kudosten happipitoisuuden mittaamiseen ja biologisten näytteiden tutkimiseen. Myös turvallisuustarkastuksissa, kuten lentokenttien turvatarkastuksissa, ja teollisuudessa materiaalien laadunvalvonnassa lähi-infrapuna on yleinen työkalu. Sen kyky penetroida tietyt materiaalit ja reagoida selektiivisesti kemiallisiin sidoksiin tekee siitä monipuolisen analyyttisen menetelmän.