lähdeluettelotyylit

Lähdeluettelotyylit viittaavat erilaisiin tapoihin esittää lähdeluettelo, joka on luettelo kaikista niistä lähteistä, joita on käytetty tietyssä tekstissä, kuten esseessä, artikkelissa tai kirjassa. Lähdeluettelon tarkoituksena on antaa lukijalle mahdollisuus tarkistaa lähteet ja löytää lisätietoa aiheesta. Eri tieteenalat, julkaisut ja oppilaitokset käyttävät omia standardoituja tyylejään lähdeluetteloiden muotoiluun.

Yleisiä lähdeluettelotyylejä ovat esimerkiksi APA (American Psychological Association), MLA (Modern Language Association) ja Chicago. Jokaisella tyylillä on omat sääntönsä tietojen järjestykselle, välimerkeille ja tietojen esittämiselle, kuten kirjailijan sukunimi ja etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi, julkaisun nimi ja kustantaja. Myös artikkelien ja muiden julkaisutyyppien muotoilu vaihtelee tyylikohtaisesti.

Esimerkiksi APA-tyyli on yleinen yhteiskuntatieteissä ja käyttäytymistieteissä, kun taas MLA-tyyliä käytetään usein humanistisissa tieteissä, kuten kirjallisuudessa ja kielitieteissä. Chicago-tyyliä hyödynnetään puolestaan monilla aloilla, ja se tarjoaa usein kaksi eri muotoiluvaihtoehtoa: tekstinsisäiset viittaukset ja alaviitteet/loppuviitteet.

Oikean lähdeluettelotyylin valinta ja sen johdonmukainen noudattaminen on tärkeää akateemisessa kirjoittamisessa ja tutkimuksessa. Se osoittaa lähdekriittisyyttä ja ammattimaisuutta sekä auttaa välttämään plagiointia. Useimmiten opinnäytetyön ohjaaja tai julkaisun julkaisijat määrittävät käytettävän lähdeluettelotyylin.