lähdejohteesta

Lähdejohteesta on suomenkielinen lingvistinen termi, jolla tarkoitetaan sanan muodon alkuperäistä lähdejohdetta eli juurta tai perusmuotoa, josta muu muoto muodostuu. Sitä käytetään etymologian ja sananmuodostuksen analyyseissä osoittamaan, mikä on muodon alkuperäinen juurimuoto.

Käytännössä lähdejohteesta viittaa siihen muotoon tai lematiikaan, josta nykyinen muoto on kehittynyt tai jota se seuraa. Termi on yleinen muun muassa etymologisissa sanakirjoissa ja historiallisessa kieliopissa, joissa pyritään erottamaan semantillinen merkitys ja fonologinen/taivutusmuodostuma alkuperäisestä juurmuodosta.

Esimerkki: sanan kirjeestä taivutusmuodosta kirjeestä voidaan puhua lähdejohteen merkintänä, jonka perusteella lähdejohteena pidetään sanaa kirje. Tämä auttaa jäljittämään, miten sanan perusmuoto ja sen kautta syntyvät muunnelmat ovat yhteydessä toisiinsa.

Rajoitteet ja huomioitavat seikat: lähdejohteesta on analyyttinen keino, ei aina yksiselitteinen, sillä joissakin sanoissa alkuperäinen juurimuoto voi olla kiistanalainen tai useasta muotoutumisvaiheesta koostuva. Eri kieli- ja kirjallisuuskonteksteissa lähdejohde saatetaan määritellä hieman eri tavalla, riippuen siitä, onko keskitytty etymologiaan, morfologian historiaan vai sananmuodostuksen sääntöihin.

Lisäksi: lähdejohde liittyy läheisesti käsitteisiin etymologia, morfologia ja historiallinen kielioppi. See also: etymologia, morfologia, sananmuodostus, historiallinen kielioppi.